Neulontainto on hukassa. Tiedän sen kyllä palaavan, aikanaan ja ehkä. Toivottavasti.
Olen saanut sentään muutamat sukat aikaiseksi. Kummipojan pienet vauvasukat ovat jo menneet aikaa sitten käyttöön, onneksi.
Seiskaveikasta askartelin esikoiselle ja itselleni villasukat. Uudessa kodissa ei ole lattialämmitystä, joten näitä tarvitaan vielä tänä talvena. Esikoiselle tein pyynnöstä vähän löysemmät varret, jotta mahtuvat kapeiden farkunlahkeiden päälle sujuvasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti