Hu-huuuu

Toooosi pitkästä aikaa. Neulottu on tosi tavallisia sukkia, jämälangoista, ohuempia ja paksumpia. Ohjeesta (Grey Eyed) tehtyä on valmistunut nyt nämä lapaset. Mukavuusalueen rajoja kolkutellen, kirjoneuletta ja kaikkea. Yritin pitää huolen dominanssista, langanjuoksuista ja kaikesta muusta. Ei paljon telkkaria tuijoteltu näitä neuloessa. Sininen lanka on Wollmeisen Twin, punaisen langan nimestä ei ole aavistusta. Ei ole ihan viisainta aloittaa kerimistä vyötteen päälle. Pienillä puikoilla (2.25) lapasista tuli sopivat ei minulle, vaan kummitytölle.

Eläinteemalla jatketaan

Tällaiset tuli tehtyä ihan vaan koska muutkin on tehneet joskus aikoja sitten. 

Leppäkerttuja

iPadin surkeilla kuvilla mennään, hyvä kun vauhdissa sain edes nämä otettua. 

Novitan Venlaa, kaksi kerää riitti mainiosti. Napit muistaakseni Riikka-piikalta. Puikot 3,5mm, joustimissa 3mm. 

Long time, no huivi

No niin, kesä meni ja kesälomakin. Kylmyydestä ja syksyisestä kesäloma-ajankohdasta johtuen neuloin villahuivin, syksyisissä väreissä. Halusin jotain erikoista sekä käyttää kaapissa olevia ohjeita ja lankoja. Melkein onnistuin, huivin kolmesta langasta yksi löytyi varastostani. Malliksi valikoitui WestKnits, BestKnits kirjasta muiden jo aikoja sitten hehkuttama The Doodler
Ja olipa kiintoisa neulottava. Epämukavuusalueen laitoja pitkin mentiin jo i-cord reunuksissa, puhumattakaan tuosta reunan palmikosta. Ohjetta seuraamalla päästiin maaliin. Reunan tein vaihtoehto 2 mukaan. Ja kuvia:

Yoshi

Dropsin cotton merinosta, malli omasta päästä. Baby Yoshi kuva netistä, tulostus omatekoiselle kirjoneulepohjalle (ruudut suorakaiteita neliöiden sijaan) ja näin saadun mallin pohjalta kirjottu masulle. 

Syksyä

 

Seiska veikkaa. Piti olla mulle itselleni, mutta Juniori näki langan ja tykkäsi väristä.

Melko simppeli mutta aika kiva. 

 

Vapusta Juhannukseen ja vielä vähän päälle

Kävin Vapun aikoihin Isossa kaupungissa. Täysin vakain tuumin ja harkiten vaeltelin lankakauppa Snurreen ostamaan itselleni pusero-langat. Valinta osui Sandnes Garnin Tynn Lineen, värinä tuollainen luonnonvalkoinen. Malli oli jo mietittynä: Interweave Knits viime kesältä ja sieltä Ventura Tank .
Aloittelin neuleen toukokuun puolivälissä ja sain valmiiksi kesäkuun lopulla. Tämän kesän 'helteille' siis. Kaveri ystävällisesti kuvasi. Koko olisi voinut olla pienempikin, mutta silloin olisi pitänyt ihan itse laskea uudet ohjeet.Fiilis on kuitenkin ihan Jesss!

Hempeilyä

Huonoilla kuvilla, mutta idea välittynee.

Kesähäihin illaksi lämmikettä. Novitan Venlasta. 3-3,5 puikoilla. Useammasta ohjeesta yhdistellen.

Kesäsukat

Kesäsukat. Novita Venlaa, 2,5mm puikot ja ohje Novitan kesälehdestä tältä vuodelta. 

Nam.

Olenpas laiska

Onneksi laiskempi blogin päivittäjä kuin neuloja. En tosin muista sitäkään, että mitä on tullut neulottua.

Tästäkään onnettomasta kesäneuleesta ei jäänyt kuin kuva kesken päättelyn. Tavoilleni uskollisena yhdistelin useampaa ohjetta, enkä enää muista, että mitähän ne ohjeet ovat olleet. Lanka oli ehkä SandnessGarnilta, ihan varma olen siitä, että siinä oli puolet merinoa ja puolet puuvillaa. 

Vanhoja tuttuja

Neuloin uusiksi pari jo kertaalleen kokeiltua mallia. Siksi, että ne ovat kivoja, toimivia ja kauniita. Ensimmäinen on Squircle, malli jossa neulotaan kantapään keskikohta ensin, sitten poimitaan sen sivuilta silmukat, sitten lisätään ja kavennetaan. Muistiksi itselle; älä yritä tätä vaihetta kahden yövuoron jälkeen. Halusin nyt tuollaista kapeaa raitaa, lankana on Wollmeise Twin sekä raitana Trailing Clouds Mind The Gap. Poistin värejä, jotka eivät olisi erottuneet pohjaväristä.  Ja edelleenkään raitoja ei mätsätä, siihen elämä on liian lyhyt.

Toinen sukkamalli on Laeticia, todella kaunis ja istuva sukka. Lanka oli todella,todella syvältä varastosta löydetty, ei aavistustakaan mistä ja milloin hankittu Punta Yarns Merisock. Ravelryssä mallin nimesin Rafaelaksi. Ja nyt pitäisi jo yrittää jotain muuta, esim kesäpuseroa. Tarkistettu ulkolämpötila sopivasti onkin -1.2.

Sukkien taustalla näkyy fleece-peitosta leikatusta nauhasta numeron 30 puikoilla neulottu peiton alku, neuloin liian tiukasti joten ei tullut peittoa. Mutta on sopivan kokoinen nojatuolin päälle. Ja yllättäen kodin ainoa paikka, jota kissa ei valloita itselleen.

Talvi,talvi, talvi....

Paleleviin jalkoihin neuloin hieman tavallista paksummat sukat Austermanin Step 6-langasta. Langassa lukee Irish Impression, mutta ei siinä mitään vihreää ole. Enemmänkin pottupellon väriä ja pilkahdus sinistä taivasta. Pehmeää ja sävyisää kuitenkin. Paksulla langalla tulee nopeasti valmista. Malli on Knitted Socks East and West -kirjasta, nimeltään Tatami. Tuo korinpohjaa muistuttava neulos on kiva ja helppo.

Pupun pää pensaassa?

Ihan vaan peruspipo, Dropsin CottonMerinosta. 

Paitsi hups, sillä onkin pupun korvat!

Toivottavasti kelpaa aiotulle omistajalle, hän kun on välillä melko tarkka päähineistään.

Nallekausi

Sairauslomassani olen siirtynyt seuraavaan vaiheeseen, nalle-kauteen. 

Novitan Nallesta juniorille pyynnöstä tardis-sukat. Ohjeen muokkailin polvimittaisiksi. Teini-ikäinen on pitänyt tänä talvena koulussakin villasukkia, jee!

Sit se miesystäväparka, se yrittää sopeutua Suomen talveen. Se on kans vähän semmoinen tietokonetyyppi, niin tein sit Nallesta antiikkiseen peliteemaan villapaidan. Siinä tapetaan avaruudessa örkkejä. Kaulus on vähän pysty ja siinä on vetskari, vaikkei kuvassa hyvin näykään. Kuviot taiteilin ihan itse kuvioneulepohjalle netistä vakoiltujen kuvien perusteella.

Sit tämmöiset kettu repolaiset ilmestyi pieniä varpaita kiusimaan. Ihanasti makkaralla ja mielikuvitus rajana, kun nämä vilisti pitkin poikin kanoja jahtaamassa. Näihinkin netistä hain inspiraatiota useammasta kuvasta, mutta mitään varsinaista ohjetta ei ollut. Ketut saivat kasvonsa silmukoita jäljentäen, eivät siis ole varsinaisesti kirjoneuletta.

Kuinka paljon bling on liikaa bling-bling?

Neuloin veljentyttärelle, kummitytölleni bling-bling sukat. Mallineule varressa muistuttaa lohikäärmeen suomuja, mutta tässä tapauksessa siis merenneidon suom...ihoa. Mallineule on vanhasta Socks.socks.socks - kirjasta, muuten ihan perussukka. Ihanainen kimalle-lanka on Nappi&Nauha- ostoksia, Kuopiosta. Ja ei, nämä eivät ole liikaa bling, vaan juuri sopivasti. Ravelryssa nimellä Nereidi , joka on  merenneito kreikkalaisessa mytologiassa.

Tiedättehän tunteen, kun...

ainakin puolet siitä mitä yrittää, menee jotenkin pieleen. Silloin on hyvä pitää mielessä vanha neulojan ohje: Ota fingering-lanka, 2,5 mm sukkapuikot ja luo tarpeellinen määrä silmukoita. Seuraa ohjetta. Toista. Pian ennemmin tai  myöhemmin; sinulla on kaksi sukkaa. Käytä itse tai yllätä joku. Kyllä se siitä.
Nämä sukat Lord What Fools aloitin viime marraskuun lomalennolla. Lentoemo (britti) ilahtui sekä kauniista langasta, että ohjeen nimestä. Oli kuulemma hänen suosikkinsa Shakespearelta.
Kuvattu ihmeen aurinkoisena tammikuun päivänä.

Sukkamaraton

Mursin nilkan.

En pahasti, ihan vain pikkuisen. 

Silleen sopivasti, että ehtii lasten sukkavarastot täydentää.

Tavoilleni uskollisesti olen neulonut vain Novitan seitsemää veljestä. Helppoa sohvalla istuessa, ei tarvitse olla puikkoja vaihtamassa sukkaparin välillä.

Raitasukat ja petroolin väriset on suunnilleen kokoa 41. 

Turkoosinsävyiset, uutuuskuviointia Aurora, suunnilleen kokoa 35. 

Raitalapaset on nuorimmaiselle, joka hukkaa lapasen viikossa.

Tuo Aurora oli hieman pettymys, näytti kerällä kivemmalle kuin sukkana, ja menin höyrypäänä ostamaan kaksi kerää punasävyistä ajatuksella omat polvisukat. Mutta kun kaupassa käyminen ei ole niin simppeliä, jos on kipsi jalassa ja talouden ainoa täysi-ikäinen ja ajokortillinen. Ja kun piti varautua tylsyyteen sohvalla.

Raitasukat pienelle kummipojalle, joka on aika hikijantteri. Ajatus oli, että polvisukat saattaisivat riittää keväämmällä villahousujen sijaan. Koko suunnilleen 24. 

Kelta-siniset ovat jälleen kokoa 41 osapuilleen, paikallisen jääkiekkojoukkueen väreissä.

Kirjavat ovat edellistä uutuutta, polarista, suunnilleen 39 kokoiset. 

Polaris puolestaan oli positiivinen yllätys. Olin siitä neulonut pari pipoa, ja olin kuvitellut, ettei niinkään sukissa toimi, mutta sukkaan tuleekin mukavasti raidoitusta.

Täysin normaalista poiketen olen neulonut paljon sinistä, jota normaalisti en tykkää käyttää yhtään. Tosin enpä ole nyt neulonutkaan mitään itselleni. 

Miesystäväni siskonpoika on kuulemma aikamoinen Ryhmä Hau -fani, ja kun jalassa komeilee tassu-kipsi, niin siitä se ajatus sitten lähti. 

Hain netistä kuvan, tulostin sen aikoja sitten excelillä tekemälleni seiskaveikan neuletiheyttä vastaavalle ruudukolle, jäljensin toiselle ruudukolle käsin värikynillä ja sitten neuloin. 

Nyt ei auta kuin toivoa, että on tarpeeksi iso eikä kutita ja miellyttää poikaa.