Aivan puun takaa tuli tarve neuloa huivi, siis ei tarttua niihin kahteen (vuosi tai kaksi sitten aloittuihin) tekeleeseen, joissa on joku virhe. Otin aivan uuden ohjeen, etsin sopivan langan ja tässä tulos:
Huivihan se siinä. Ulos kuvaamaan ei viitsinyt koska keväinen keli (lämpötila 10 satetta ja vesisade) ei nappaa.Huomatkaa erityisesti kuvaan tallentuneet kuvaajan jalat..
Huivin malli on Artesano Yarns Belle Shawlette. Huivi aloitetaan niskasta ja aluksi neulotaan sileän neuleen osuus ja lisätään samalla silmukoita. Pitsiosuus oli looginen ja sen melkein oppi ulkoa. Poikkeuksellisesti seurasin kirjoitettua mallia enkä kaaviota.
Lankaihanuus 'I Knit or Dye' -sukkalanka valikoitui sukkalankavalikoimastani pehmeyden perusteella. Langan ostin viime lokakuussa käydessäni Lontoossa. Matkailu on erilaista neulojan silmin... tämä lankakauppa I Knit oli kuitenkin lähellä muita kiinnostuksen kohteita enkä siten (ehkä) kiusannut muuta seuruetta kovin paljon.
Tuleva matkakohteeni Islanti on myös neulojan toivekohde. Kuulemma
valmiita villapaitoja, tarvikepaketteja ja lankoja on sieltä helppo
löytää. En olekaan vielä neulonut islantilaista villaa, mutta lukemani
perusteella villa lämmittää myös tuulisella ja hieman sateisella
kelillä. Siis juuri nyt toukokuussa sille olisi tarvetta. Sain jo kirjastosta Satu Rämön erinomaisen Islantilainen voittaa aina kirjan, joka kohotti matkakuumelukemia entisestään.
Neuloo tai nillittää tunnin päivässä. Koska tunti päivässä pitää psykiatrin loitolla.
sunnuntai 17. toukokuuta 2015
torstai 7. toukokuuta 2015
Ihanan ällöttävää
Esikoinen pyysi polvisukkia. Valitsi malliksi mukavat Itsy Bitsy Spider and a Big One -sukat. Minä suurena hyönteisten ystävänä (NOT!) olin hyvin innoissani. Suht kivuttomasti onnistui kuitenkin neulonta. Sen verran muokkasin, että kuminauhakujan sijaan tein joustimet sukan suuhun. Lisäksi ohje ei minusta ollut täysin aukottoman pätevä pienimpään kokoon, mutta toisaalta ei myöskään järkyttävän hankala saada toimivaksi.
Opinpa matkan varrella kaikkea uuttakin, eka kerran ikinä oli tiimalasikantapää neuvottu niin hyvin, että minäkin sain sen tehtyä ilman hervotonta reikärivistöä kantapään sivuilla. Samoin opin ihan uuden tavan, Magic-Cast-On, luoda silmukoita.
Lankana toimi Austermannin Step. Muutaman kerroksen lyhyempiin sukkiin olisi riittänyt yksi kerä lankaa, nyt jouduin siis tekemään yhden sukan kerästään, jotta en joutunut vaihtamaan lankaa kesken sukan ja siten siis tekemään päättelyitä pitsin sekaan. Tästä johtunee tuo eroavaisuus raidoituksessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)